ACTS Kansainvälinenn | &Löydä Jumala | &Noin ACTS |
|
||||||||||||||||||||||
Kävelin uskonnollisen opetuksen luokkaan peruskoulussa Australiassa ja vitsaillakseni kirjoitin suurilla kirjaimilla taululle: "Vihaan uskontoa" "Tyyppi, tässä luokassa sut ammutaan tuosta hyvästä," huokaisi eräs oppilaista ihmetellen "Mutta olen kokonaan omistautunut todelliselle kristillisyydelle," vastasin. "No, mikä ero siinä on?" kuului kysymys kuorossa. "Odottakaapa kun kerron," vastasin. 1. Jumalan Tarkoitus On totta, että kristillisyys on uskonto, mutta ihminen voi myös olla uskonnollinen olematta silti kristitty. Jeesus nuhteli aikansa fariseuksia, koska he peittivät todellisen itsensä uskonnollisuuden ja moraalisuuden kuoren taakse. Kuulostaa ehkä oudolta, mutta Jumala ei ole kiinnostunut uskonnosta tai käyttäytymissäännöistämme. Hänen mielenkiintonsa kohdistuu kanssakäymiseen ja todellisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, ettei Hän ainoastaan halua meillä olevan oikeanlainen suhde Häneen, mutta myös keskenämme ja itseemme. Hän haluaa meidän sitoutuvan totuuteen niin, että näemme ja myönnämme keitä me todellisuudessa olemme, jotta Hänellä on mahdollisuus auttaa meitä. Jumalan päämäärä ei ole tehdä meistä hyviä. Hänen päämääränsä on tehdä meistä ihmisinä niin kokonaisia, että meidän tekemisemme, elämäntyylimme ja ihmissuhteemme eheytyvät. Uskonnon pyrkimyksenä on ensisijaisesti parannella ulkoinen olemuksemme ja käyttäytymisemme. Jumalan tahto on parantaa meidän sisäinen maailmamme, jonka jälkeen myös ulkoinen muutos seuraa väistämättä. Uskonnon asettamat uudistumisvaatimukset voivat helposti muodostua mahdottomaksi taakaksi kantaa. Jumalan tahto tuo vapauden. Kristillisyys ei ole ohjeita ja järjestyssääntöjä. Se on elävä jumalallinen rakkaus, jumalallinen hyväksyntä ja jumalallinen anteeksiantamus. On helpottavaa tajuta, että Jumala ei ole olemassa vain vahtiakseen mitä kaikkea väärää olemme tehneet. Huolimatta siitä mitä olemme tehneet tai jättäneet tekemättä, Jumala rakastaa meitä ikuisella rakkaudella. Ja Hänellä on mahtava tarkoitus meidän elämällemmesekä tälle että tulevalle elämälle! Kuten Jeesus itse sanoi "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."1 Ja vielä "Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys."2 2. Ihmisen Ongelma Ulkoapäin tarkasteltuna voi helposti näyttää siltä, että meillä menee mainiosti, mutta sisäinen elämämme voi olla täynnä ongelmia. Seneca, muinaisen Rooman filosofi sanoi suoraan, että "Jokainen meistä on tehnyt syntiä. Jotkut enemmän, toiset vähemmän." Jumalan Sana, Raamattu todistaa näin olevan: "Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla."3 Synti ei ole ainoastaan tuhoisaa käyttäytymistä. Se on myös kaikkea sitä, mikä ei tavoita sitä täydellisyyttä, jonka Jumala meidän varallemme suunnitteli. Se sisältää katkeruuden ja muut negatiiviset tunteet, ylpeyden, kateuden, motiivien epäpuhtauden jne. Useimmat meistä ovat vielä tämän lisäksi syyllisiä tekemättömyyteen: jätämme tekemättä sen, mitä tiedämme että meidän täytyisi ja voisimme tehdä.4 Yksi Jumalaan liittyvä väärinkäsitys on, että ajattelemme Hänen ajavan meitä takaa tai haluavan rangaista meitä synneistämme. Me itse vedämme yllemme rangaistuksen synteihimme, sillä synnillä on luonnolliset seuraamuksensa. Voimme yrittää rikkoa painovoiman lakia, mutta emme kykene siihen: me rikkoudumme. Samoin emme voi rikkoa Jumalan yleistä moraalista lakia. Silloin kun sen teemme, rikomme itseämme. Kaiken sen tuskan lisäksi mitä synti tässä elämässä aiheuttaakärsimys, suru, sairaus ja hengellinen kuolema, sen lopullinen ja traagisin seuraus on ikuinen ero Jumalasta.5 Olemme kuin loppuunpalaneita, "kuolleita" sähkölamppuja, jotka eivät reagoi voimanlähteeseensä. Koska olemme hengellisesti kuolleita, emme voi vastata Jumalan rakkauteen ja voimaan ilman, että Hän ensin korjaa meitä. Hengellisesti kuolleina meidän on mahdotonta pelastaa itseämme. Ainoastaan Jumala voi tehdä sen. Mikään maailman "hyvä teko" ei tee meitä eläviksi Jumalalle. Vasta kun näemme ja tunnustamme tämän, Jumala voi meidät korjata. 1. Joh. 3:16. |
||||||||||||||||||||||
Sivukartta | Ylös | |||||||||||||||||||||
|
||||||||
|