Toipumassa päihderiippuvuus

"Mitä haluaisit tehdä syntymäpäivänäsi?" kysyttiin eräältä keskituloisen perheen 15-vuotiaalta pojalta. "Otetaan crackia," hän vastasi. Tämä teini-ikäinen käytti 50 euroa päivässä poltettavaan kokaiiniin, crackiin. Hän alkoi varastaa vanhemmiltaan voidakseen jatkaa tapaansa. Hän alkoi lintsata koulusta ja tehdä kotimurtoja kavereidensa kanssa varastaakseen rahaa, koruja ja mitä tahansa myytäväksi kelpaavaa.

Luin eräästä pariskunnasta, joka kokeiltuaan kokaiinia eräissä juhlissa kahdeksan vuotta sitten, käytti sen jälkeen 250 000 dollaria vuodessa kokaiiniin. Lopulta he myivät kokaiinia 80 000 dollarilla kuukaudessa tienatakseen rahat huumeiden kustantamiseen. Reader's Digest, Tammikuu 1987, p. 35)   

"Kaksitoista miljoonaa ihmistä käyttää sitä ainakin kerran vuodessa; sillä on tällä hetkellä melkein kuusi miljoonaa käyttäjää. Nuoret ihmiset, jotka vasta aloittavat ammattiaan, joutuvat velkavankeuteen pitkälle tulevaisuuteensa, valehtelevat ja tekevät kavalluksia vain saadakseen yhden annoksen lisää. Tulevat äidit uhraavat syntymättömät lapsensa jauheen antamaan laimeaan nautintoon. Kaduilla ihmisiä tapetaan, pahoinpidellään ja ryöstetään vain uuden huumeannoksen takia. Viidessä vuodessa kokaiiniin liittyvät kuolemantapaukset sekä teho-osasto-vierailut ovat kolminkertaistuneet." (Reader's Digest, January 1987, p.31)

Vielä jokin aika sitten heroiinia käyttivät kaupunkilaiset, marijuanaa polttivat kapinalliset keskiluokan nuoret ja kokaiinia veti nenäänsä vauras väestö kutsuillaan. Näin ei kuitenkaan ole enää.

Ihmisiä tapetaan, pahoinpidellään ja ryöstetään
vain uuden huumeannoksen takia.

Tohtorit, lentäjät, lakimiehet, insinöörit ja muut lahjakkaat huippuammattilaiset ovat nyt kokaiinikoukussa. Seuraukset ovat traagisia. Lapset syntyvät aivovaurioisina. Ihmiset kokevat hirvittäviä kuolemia, halvauksia ja sydänkohtauksia. "Kaikkein hyytävintä huumeeseen liittyvää piirrettä kutsutaan kokaiinipsykoosiksi, jossa ihminen kertakaikkisesti menettää järkensä, tulee hulluksi." (Ibid, p. 32)  

Vielä hälyttävämpää on, että kokaiini "poltetaan kovaksi ja pieneksi crack-pilleriksi, joka antaa euforisen olon sekä tappaa nopeasti." (Time, September 1986, p. 31)

Crack, joka on erittäin suuresti riippuvuutta aiheuttava ja erittäin vaarallinen, on kuvattu nopeasti leviäväksi syöväksi, pelottavaksi sairaudeksi, joka vaikuttaa kaikissa yhteiskuntaluokissa.

Kysymys kuuluukin, että miksi ihmiset sitten käyttävät huumeita, jos ne ovat niin addiktoivia ja vaarallisia? Ei ainoastaan kovia huumeita, vaan kipulääkkeitä, rauhoittavia, tupakkaa ja alkoholia? Asiantuntijat näkevät syvään juurtuneita taustasyitä kansalliselle huumeiden himolle.

Ensimmäinen. Vertaansa vailla oleva perhe-elämän romahtaminen ja siitä seuranneet tunne-elämän vauriot verottavat suuren osan yhteiskunnastamme. Ihmiset hakeutuvat huumeiden pariin paetakseen kipuaan.

Toinen. Materialistinen yhteiskuntamme, joka mittaa menestystä suurilta osin rikkaudessa ja asemissa, ohittaa lähes täydellisesti syvemmät emotionaaliset ja hengelliset tarpeemme.

Kolmas. Kulttuurimme on opettanut monia meistä kieltämään ja tukahduttamaan syvimpiä tunteitamme, mukaanlukien kunnioittavan pelon. Tämä on se tunne, joka ihailee luonnon kauneutta, elämää ja yksinkertaisia asioita ja joka antaa kipinää elämään. Kun tämä tunne on torjuttu ja tukahdutettu, me tunnemme tyhjyyttä ja tylsyyttä elämää kohtaan. Niin etsimme kipinää korvikkeista - hienoista autoista, taloista, materialistisista pakkomielteistä tai alkoholista ja huumeista.

Sivu kaksi