Miten saat rukoukseesi vastauksen

Pilvinen taivas synkensi maaseudun yön säkkipimeäksi ja kevyt sade päällysti valtatien vaarallisen liukkaaksi. Tuona yönä, kotimatkalla, ohitin kuorma-auton. Aivan ohituksen loppuvaiheessa autoni menetti pidon ja lähti hallitsemattomana käärmemäiseen luisuun tien sivuun. Auto heilui rajusti ja alkoi kääntyä taaksepäin suuntaan, josta kuorma-auto oli tulossa.

Kauhuissani rukoilin, "Jumala, auta!"

Yllättäen, hetken kuluttua, autoni liukui pois kuorma-auton edestä. Se jatkoi matkaansa tien sivussa, penkereelle asti. Ja alkoi siellä kääntyä ylösalaisin. Kauhuissani rukoilin jälleen.

Ihmeellistä, mutta auto ei kääntynyt ylösalaisin. Mutta se ei myöskään pysähtynyt. Se pyöri ympäri ja paiskautui pellolle. "Voi ei", ajattelin, "nyt ajan suoraan päin puuta." Olin varma, että päiväni ovat luetut. Rukoilin jälleen.

Jonkin ajan kuluttua auto pysähtyi, pensaikon eteen. Ihmeellisesti olin väistänyt jokaisen pylvään ja jokaisen puun tien sivussa. Peruutin muutaman metrin, käänsin auton ympäri ja ajoin pois ilman pienintäkään naarmua minussa tai autossa.

Oliko turvallisuuteni sattumaa vai vastaako Jumala rukoukseen? Auttaako Hän, kun huudamme Häntä avuksi?

Oman kokemukseni mukaan Jumala vastaa joihinkin rukouksiin erittäin nopeasti, toisiin hitaammin. Jotkut rukoukset näyttävät jäävän vaille vastausta.

Tehokas rukous ei ole onnekasta loitsuntaa erilaisten etuisuuksien saavuttamiseksi. Eikä se ole mikään särkylääke, jättiläisasperiini: "Ota Jumala kolme kertaa päivässä, etkä enää tunne kipua!," kuten John Powell sanoi.

Rukous voi olla erittäin tehokasta. Avain on oikean rukouksen oppimisessa. Kuten Raamattu sanoo, "Teillä ei ole, sentähden ettette ano. Te anotte, ettekä saa, sentähden että anotte kelvottomasti, kuluttaaksenne sen himoissanne" ( Jaak. 4:2-3).

Miten sitten voimme rukoilla oikeita rukouksia?

Rukous ei ole kuten jättiläisasperiini:
'Ota Jumala kolme kertaa päivässä,
etkä enää tunne kipua.'

Aluksi, rukoile vastuuta. Jumala ei tee puolestamme sitä, mitä meidän täytyy tehdä. Esimerkiksi usein opiskeluaikanani rukoilin tulisesti Jumalan apua kokeen aikana—erityisesti silloin, kun en ollut perusteellisesti valmistautunut. Onnistuin läpäisemään tenttini, mutta en yhdenkään "rukoile lukemisen sijasta" –rukouksen takia.

Rukoile totuutta. Kun meillä esimerkiksi on ongelma, huono tapa, ristiriita tai joku sairaus, meidän taipumuksemme on keskittyä rukoilemaan oireen puolesta sen sijaan, että rukoilisimme itse syyn puolesta. Sielunhoitaja Tr. Cecil Osborne kertoo, että kun tiedostamattamme peitämme syvemmän synnin tai syyn, me usein tunnustamme pienempiä syntejämme tarmokkaasti. Tai sitten tunnustamme jonkun toisen syntejä. Tämä tapahtuu siksi, että emme näe tai emme uskalla nähdä syvempää syytä tai syitä ongelmillemme.

Milloin tahansa minulla on ongelma, tunnustan sen, mutta myös pyydän Jumalaa näyttämään alkusyyn ongelmalleni, koska suurin osa ongelmistamme ovat syvemmän ongelman hedelmiä niin, että näkyvä ongelma on vain oire syvemmästä ongelmasta.

Tästä syystä pyydän Jumalaa näyttämään minulle totuuden, kuinka minä vaikutan, tai voisin vaikuttaa, asiaan. Pyydän myös, että hän antaa minulle rohkeuden todellisuuden näkemiseksi ja auttaa minua tekemään, mitä täytyy tehdä, ongelman selvittämiseksi. Totuuden rukoileminen on yksi tehokkaimmista rukouksista. Joskus en halua nähdä totuutta, koska se pelottaa. Silloin kerron Jumalalle, että olen halukas näkemään totuuden - mitä tahansa se sitten onkaan.

Milloin ikinä olen rukoillut tällä tavalla, rukoukseeni on aina vastattu. Joskus vastaus tulee pian, toisinaan hitaasti. Useimmiten se riippuu siitä, milloin olen valmis vastaanottamaan sen.

Sivu kaksi